Talo kyllä näytti oikeastaan nätiltä.
Ainakin myöhään illalla.
Daniel oli tehnyt hienoa työtä.
Kyseessä oli kuitenkin 200 vuotta vanha talo.
Eikä naapureita näkynyt missään.
Daniel oli jo pitkään yrittänyt kutsua minua katsomaan tekemäänsä remonttia.
Vihdoin suostuin. Mutten jaksanut laittaa edes hiuksiani.
"Daniel. Mä tulin."
"Missä oot."
Daniel oli näköjään saanut keittiönkin laitettua.
"Tuu tänne ylös!"
Mitä tää nyt on..
"Hei, Fleur."
En pitänyt Danielin yllätyksistä.
En halunnut pettyä taas.
"Mulla on sulle yllätys.."
"Tiedän, et oot odottanu tätä jo kauan. Mut nyt on oikea aika."
"Kaikki on valmista meidän yhteisen elämän aloittamiselle. Tuletko vaimokseni, Fleur?"
Siinä se oli vihdoin! Sormus!
Tätä päivää oon odottanu siitä päivästä lähtien, kun tapasin Danielin!
"Kyllä! Mutta Daniel.. Yksi asia mua kaduttaa."
"Ai.. Mikä?"
"Olisin halunnut pukeutua kauniimmin."
"Oot täydellinen."
Oi, ihanalta vaikuttava tarina! Kuvat olivat niin kauniita, ja kiva, että tässä on vähän "tarinamaisempi" ote kuin ehkä muissa sun jutuissa. :) Fleur on uskomattoman kaunis sim, vitsit että nelosella saa tehtyä aidon näköisiä! En muista, olenko kysynyt tätä jo aiakisemmin, mutta onko nelosessa samalla tavalla kuin kolmosessa, että yhdessä naapurustossa voi pelata vain yhdellä perheellä? Vai enemmän kakkosen tyyliin?
VastaaPoistaKiitoksia ♥ Joo, käytin vähän enemmän aikaa kuvien muokkaukseen. :D
VastaaPoistaNaapurustoissa voi olla useita perheitä, jotka voi kaikki laittaa vanhenemaan yhtä nopeasti. :)